Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
Arkiv
Hae sivustolta
Kirjoita hakusana ja paina enter.
Uusimmat arvostelut
Jussi Ojajärvi, Erkki Sevänen & Liisa Steinby (toim.): Kirjallisuus nykykapitalismissa. Suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin näkökulma
23.3.2019Kirjallisuus nykykapitalismissa on muhkea artikkelikokoelma, joka kertaheitolla tuntuu täyttävän kaiken mitä aihepiiristä voi toivoa lukevansa. Runsaudesta iloitseminen kuitenkin edellyttää, että lukija on kiinnostuneempi kapitalismista kuin kirjallisuudesta. Artikkeleiden painopiste on siinä määrin teoreettinen ja instituutioihin keskittyvä, että kokoelman nimi pitäisikin olla ”Taideinstituutiot nykykapitalismissa”. Kokoelman ensimmäinen osio, jossa tarkastellaan kirjallisen julkisuuden kehitystä, sisältää erittäin raskaslukuisia artikkeleita siitä,…
Henriikka Tavi: Tellervo
21.3.2019Miten ironisoida kirjallisuudenlajia, joka on syntynyt ironisena kannanottona romansseihin? Henriikka Tavin esikoisromaanissa Tellervo on otettu kieli- ja lajitietoiseen käsittelyyn sinkkuromaanina tunnettu romanssin alalaji. Kirjailija kampittaa sinkulta odotettavaa kehitystarinaa lapsekkailla sitaateilla maantieteestä ja leikkisillä pohdinnoilla seksuaalisesta viehätysvoimasta. Tavi pakottaa pohtimaan sinkkuromaanien ihmiskuvaa. Tarinassa seurataan nimihenkilön ja tämän ystävättärien, Annan ja Hennin, ongelmallisia parisuhteita maailmassa, joka suosii…
Ville Hänninen: Kirjan kasvot
13.3.2019Tietokirjailija, kriitikko ja freelance-toimittaja Ville Hänninen (s. 1976) on erikoistunut ns. käyttökuvan, kuten sarjakuvan, kirjankuvitusten ja -kansien ja poliittisten pilapiirrosten historiaan. Missiotaan hän on toteuttanut muun muassa Sarjainfon päätoimittajana, Suomen sarjakuvaseuran ja Suomen kirjataiteen komitean puheenjohtajana ja kirjoittamalla Parnassoon suuren suosion saanutta, puolisentoista vuosikymmentä jatkunutta artikkelisarjaa kirjan kansista ja niiden tekijöistä. Nelikymppisenä on hyvä vetää…
Jaakko Yli-Juonikas: Yö on viisain
12.3.2019Hyytävä. Se kerta kaikkiaan on ensimmäinen laatusana, joka nousee mieleen tätä teosta kuvatessa. Jaakko Yli-Juonikkaan novellikokoelma Yö on viisain on kuin jokin Rubikin kuutio helvetistä, joka naksuu eteenpäin lukijansa saati hahmojensa mielenterveydestä piittaamatta. Oikeastaan Yö on viisain ei edes ole novellikokoelma, vaan prologi Yli-Juonikkaan seuraavalle romaanille. Ensimmäinen luku on luettavissa kääntämällä kirjan toisinpäin; kaksipuolinen kirja…
Predrag Matvejevic: Tuntematon Venetsia
2.3.2019Kroatialaishumanisti Predrag Matvejevicin (1932–2017) intohimo oli Välimeri. Hänen pieni tekstikokoelmansa Tuntematon Venetsia katsoo puhkikirjoitettua kohdettaan idästä päin. Venetsia on klisee, ja sellaisena se on kaikkien asia, jokaisen mielikuva. Venetsia on kuin laboratorio. Se on asukkaiden hylkäämä kaupunki, jossa kirjojaan pitää enää viitisenkymmentätuhatta. Sen kaduilla talsii kaksikymmenmiljoonainen turistilauma vuosittain. Se on veden varassa, kosteuden armoilla, se…
Kotimainen proosa
Henriikka Tavi: Tellervo
21.3.2019Miten ironisoida kirjallisuudenlajia, joka on syntynyt ironisena kannanottona romansseihin? Henriikka Tavin esikoisromaanissa Tellervo on otettu kieli- ja lajitietoiseen käsittelyyn sinkkuromaanina tunnettu romanssin alalaji. Kirjailija kampittaa sinkulta odotettavaa kehitystarinaa lapsekkailla sitaateilla maantieteestä ja leikkisillä pohdinnoilla seksuaalisesta viehätysvoimasta. Tavi pakottaa pohtimaan sinkkuromaanien ihmiskuvaa. Tarinassa seurataan nimihenkilön ja tämän ystävättärien, Annan ja Hennin, ongelmallisia parisuhteita maailmassa, joka suosii…
Jaakko Yli-Juonikas: Yö on viisain
12.3.2019Hyytävä. Se kerta kaikkiaan on ensimmäinen laatusana, joka nousee mieleen tätä teosta kuvatessa. Jaakko Yli-Juonikkaan novellikokoelma Yö on viisain on kuin jokin Rubikin kuutio helvetistä, joka naksuu eteenpäin lukijansa saati hahmojensa mielenterveydestä piittaamatta. Oikeastaan Yö on viisain ei edes ole novellikokoelma, vaan prologi Yli-Juonikkaan seuraavalle romaanille. Ensimmäinen luku on luettavissa kääntämällä kirjan toisinpäin; kaksipuolinen kirja…
Carl-Johan Holmlund: Semioottinen silmä
16.12.2018Carl-Johan Holmlundin esseekokoelma Semioottinen silmä tasapainoilee kaunokirjallisten ja tietoa välittävien tavoitteiden välillä. Sen aiheet vaihtelevat filosofian ja semiotiikan käsittelystä kaunokirjallisuuteen. Filosofisten aiheiden kohdalla esseet lähestyvät tyyliltään asiatekstejä tai opinnäytteitä. Esseistä aistii humanistisen tiedekunnan ilmapiirin. Semioottinen silmä voisi suurelta osin olla oikeastaan tietokirjallisuutta. Tekstien nimeäminen esseiksi mahdollistaa kuitenkin tarvittaessa rakenteellisen säännöttömyyden ja subjektiiviset huomiot. Kun Holmlund…
Mika Rättö: Se jokin Kuule härkäpapusi rapisevan
9.12.2018Omalakisten mikrokosmosten luominen on Mika Rätön erikoistaito. Kuusumun profeetan ja Samurai Rauni Reposaarelaisen (Moderni kanuuna, 2016) tavoin Se jokin Kuule härkäpapusi rapisevan (Teos, 2018) luo maailman, johon upotaan ilman taustoitusta. Kertomus leikkaa vuorisaarelle, joka ”työntyi valtameren viherjäisistä aalloista kuin Galeidoksen punagraniittifallos” (s.13), paikkaan, joka on Eedenin ja Olympoksen hybris sekä puutarha ja ekokatastrofi samassa lauseessa….
Anita Sihvola: Päivät Marienbadissa
2.12.2018Anita Sihvolan romaani Päivät Marienbadissa perustuu tositapahtumiin ja tarjoaa oivan katsauksen Franz Kafkan elämään. Kirja kuvaa kymmentä heinäkuista päivää Marienbadin kylpylässä vuonna 1916. Kafkan entinen kihlattu Felice Bauer on saapunut paikalle Berliinistä, ja tarkoituksena on lämmittää suhdetta uudelleen. Paitsi kylpylälomasta teos kertoo myös Felicen myöhemmästä elämästä Sveitsissä ja Los Angelesissa aina hänen kuolemaansa, vuoteen 1960…
Kotimainen lyriikka
Ville Hytönen: Välimeri
21.2.2019”on olemassa ääretön luku, jonka/ täytyy muistaa, se/ on musta ja surullinen luku// se luku kasvaa joka päivä lokkien/ nokkimina lapsina Välimeren rannoilla// luku kasvaa, kun öljyinen härkä nousee merestä/ ja kulkee moottoritien halki”, Ville Hytönen (s. 1982) lataa kuudennen runokokoelmansa alkupuolella. (s. 12) Mistä luvusta on kyse? Täytyy katsoa YK:n Pakolaisjärjestö UNHCR:n sivuilta. Niiden…
Stina Saari: Änimling
2.2.2019Stina Saaren (s. 1992) esikoisrunokokoelman teemana on seksuaalinen väkivalta: vanhemman miehen ja nuoren tytön hyväksikäyttävä suhde. Änimlingissä yhdistyy raskas teema, lapsenomainen leikillisyys sekä kielen rajojen pohtiminen. Änimling on näköaistille, kuuloaistille ja tuntoaistille tarkoitettu mestariteos. Traumaattisen kokemuksen myötä kieli hajoaa visuaalisesti kirjan sivuille, ja mieli tuottaa ylimääräisiä ääniä. Änimling onkin näköaistille, kuuloaistille ja tuntoaistille tarkoitettu mestariteos….
Lassi Nummi (toim. Salla Korpela ja Ilari Nummi): Sinun lävitsesi maailma. Runoja rakkaudesta 1949-2010
24.1.2019Sana rakkausrunous herättää ristiriitaisia ajatuksia. Toisaalta kyseessä on runouden kova ydin, toisaalta sanalla on hieman nolo kaiku: kukaan vakavasti otettava runoilija ei halua tulla tunnetuksi ”rakkausrunoilijana”. Tommy Tabermann oli pitkään valtakunnan virallinen rakkauslyyrikko. Suomen myydyin runoilija ei koskaan nauttinut kirjallisen eliitin arvostusta. Vaikka erilaisia rakkausrunoantologioita on ilmestynyt pilvin pimein, yllättävän harvalta runoilijalta on julkaistu valitut…
Susinukke Kosola: Varisto Tutkielma tyhjyydestä hyllyjen takana
25.12.2018Susinukke Kosolan Varisto (2018) ”kirja, jota ei voi ostaa” saa tässä vaiheessa jo samanlaisia kaikuja kuin ”poika, joka elää”. Paitsi, että kyseessä on ansioituneen runoilijan kokoelma, vastaanoton mielenkiinto on kääntynyt syystäkin siihen, että Kosolan ja Variston välissä ei ole kustantamoa, ja omakseen sen voi hankkia tunnustusta vastaa. Varisto on, paitsi runokokoelma, myös hanke ja konsepti….
Heli Slunga: Kehtolauluja kuoleville
18.12.2018Runot ovat kuin lasinsirpaleita: teräviä ja hauraita, kuulaita ja saastaisia, selkeitä ja abstrakteja, ja niiden sanat on aseteltu sivulle hajalleen kuin pirstoutuneen lasipullon tai peilin jäänteet. Heli Slungan runokokoelmassa Kehtolauluja kuoleville sykkivät kipu ja raivo. Kuvasto on sen mukaista: jo ensimmäisillä aukeamilla tulee vastaan raakoja tekoja kasvustojen juurimisesta ja asioiden katkomisesta raiskauksiin, kalttaamisiin ja autolla…
Ulkomainen kirjallisuus
Predrag Matvejevic: Tuntematon Venetsia
2.3.2019Kroatialaishumanisti Predrag Matvejevicin (1932–2017) intohimo oli Välimeri. Hänen pieni tekstikokoelmansa Tuntematon Venetsia katsoo puhkikirjoitettua kohdettaan idästä päin. Venetsia on klisee, ja sellaisena se on kaikkien asia, jokaisen mielikuva. Venetsia on kuin laboratorio. Se on asukkaiden hylkäämä kaupunki, jossa kirjojaan pitää enää viitisenkymmentätuhatta. Sen kaduilla talsii kaksikymmenmiljoonainen turistilauma vuosittain. Se on veden varassa, kosteuden armoilla, se…
Svetlana Aleksijevitš: Neuvostoihmisen loppu. Kun nykyhetkestä tuli second handia.
6.2.2019Kirjallisuuden Nobel-palkinnolla vuonna 2015 palkittu Svetlana Aleksijevitš (s. 1948) on syntynyt Ukrainassa ja asunut Valko-Venäjällä. Hän on työskennellyt opettajana ja journalistina useissa lehdissä. Häneltä on aikaisemmin suomennettu teokset Tšernobylista nousee rukous (2015) ja Sodalla ei ole naisen kasvoja (2017). Neuvostoihmisen loppu on reportaasikirja, johon Aleksijevitš on haastatellut satoja ihmisiä. Kirja jakautuu kahteen osaan, ensimmäisen osan…
Rachel Cusk: Ääriviivat
31.12.2018Keskusteluiden varaan rakennetut romaanit ovat usein melko abstrakteja teoksia, jossa sanavalmiit henget käyvät oppineita väittelyitä. Kirjallisuuden historiassa dialogille perustuva kerronta on aina säilyttänyt arvostuksensa juonivetoisempien romaanien rinnalla. Kun miettii niinkin erilaisia kirjailijoita kuin Denis Diderot, Fjodor Dostojevski, Nathalie Sarraute tai Iris Murdoch, voi huomata keskusteluromaanien olevan samalla filosofisia romaaneja, joissa erilaiset maailmankatsomukset ajautuvat konfliktiin. Lukija…
Kaisa Ahvenjärvi (toim.): Tuulisolmut. Valikoima saamelaista nykyrunoutta.
26.12.2018Tuulisolmut esittelee suomeksi saamelaisen nykyrunouden uudistajia. Saamelaisrunoudesta piirtyy tasokas, omalakinen ja monikarvainen kuva. Esillä ovat alkuperäiskansoille globaalisti tärkeät aiheet: oma kieli, identiteetti ja perinteisen elämänmuodon törmääminen valtakulttuuriin. Lastenkirjallisuuden ohella runous on ollut saamelaiskirjallisuuden johtolaji. Saamelaiset ovat näkyneet 2010-luvun Suomessa aiempaa enemmän. Saamelaisaktivistit ja -kirjailijat ovat pitäneet vähemmistön asioita esillä. Valtion 1970-luvulle asti harjoittamaa suomalaistamispolitiikkaa saamelaisia…
Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja 2
21.11.2018Kustantamot suhtautuvat hyvin varauksellisesti novellien, saati sitten käännösnovellien menestysmahdollisuuksiin. Siivoojan käsikirjan (2017) suosio on ollut iloinen vastalause ennakkoluuloille. Syksyllä 2018 ilmestynyt Siivoojan käsikirja 2 jatkaa ensimmäistä kokoelmaa järjestysnumerolla, joten siltä on vaikea olla odottamatta mitään vähempää kuin menestyksekkäältä ykkösosalta. Englanniksi kokoelmat ovat ilmestyneet Yhdysvalloissa vuonna 2015 yhtenä kirjana A Manual for Cleaning Women. Selected Stories….
Tietokirjallisuus
Jussi Ojajärvi, Erkki Sevänen & Liisa Steinby (toim.): Kirjallisuus nykykapitalismissa. Suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin näkökulma
23.3.2019Kirjallisuus nykykapitalismissa on muhkea artikkelikokoelma, joka kertaheitolla tuntuu täyttävän kaiken mitä aihepiiristä voi toivoa lukevansa. Runsaudesta iloitseminen kuitenkin edellyttää, että lukija on kiinnostuneempi kapitalismista kuin kirjallisuudesta. Artikkeleiden painopiste on siinä määrin teoreettinen ja instituutioihin keskittyvä, että kokoelman nimi pitäisikin olla ”Taideinstituutiot nykykapitalismissa”. Kokoelman ensimmäinen osio, jossa tarkastellaan kirjallisen julkisuuden kehitystä, sisältää erittäin raskaslukuisia artikkeleita siitä,…
Ville Hänninen: Kirjan kasvot
13.3.2019Tietokirjailija, kriitikko ja freelance-toimittaja Ville Hänninen (s. 1976) on erikoistunut ns. käyttökuvan, kuten sarjakuvan, kirjankuvitusten ja -kansien ja poliittisten pilapiirrosten historiaan. Missiotaan hän on toteuttanut muun muassa Sarjainfon päätoimittajana, Suomen sarjakuvaseuran ja Suomen kirjataiteen komitean puheenjohtajana ja kirjoittamalla Parnassoon suuren suosion saanutta, puolisentoista vuosikymmentä jatkunutta artikkelisarjaa kirjan kansista ja niiden tekijöistä. Nelikymppisenä on hyvä vetää…
Teemu Ikonen (toim.): Menetelmällisen kirjallisuuden antologia
17.2.2019Menetelmällisen kirjallisuuden antologia on opus, joka on helppo toivottaa tervetulleeksi. Se avaa menetelmällistä kirjallisuutta kotimaisessa kontekstissa artikkeleiden, menetelmäesimerkkien, esseiden, sanaston ja novellien kautta. Menetelmällinen kirjallisuus on yleisesti määritellen kirjallisuutta, joka on tuotettu ennalta määrättyä menetelmää tai rajoitetta seuraten. Teksti voidaan esimerkiksi kirjoittaa ilman valittua vokaalia tai muuntelemalla yhtä tai useampaa pohjatekstiä tiettyä sääntöä seuraten uudeksi…
Krista Launonen: Ofelian suru
26.1.2019Tietokirjat taidemaailmasta pärjäävät kirjamarkkinoilla suurimmalla todennäköisyydellä silloin, kun käsitellään dramaattisia taiteilijahahmoja ja heidän suhteitaan. Tällaista väkeä on tarvittavissa määrin kapinallisten prerafaeliiteiksi itseään kutsuvan taiteilijaryhmän keskuudessa, joka vaikutti Englannissa 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Heidän piiriinsä tunkeutuu Krista Launonen kirjassaan Ofelian suru, jonka nimi tulee John Everett Millais’n herkästä ja lumoavasta taulusta Ophelia (1851–1852). Siinä Shakespearen Hamletin Ofelia…
Juri Nummelin: Sarjakuvan lyhyt historia
27.11.2018Vuonna 1972 Heikki Kaukoranta ja Jukka Kemppinen julkaisivat teoksen Sarjakuvat. Sen toinen, laajennettu painos ilmestyi 1982 ja sisälsi muun muassa Kemppisen pitkän kulttuurihistoriallisen esseen ”Kymmenen vuotta on kulunut”. Toisen painoksen digiversio on ladattavissa ja luettavissa Kansalliskirjaston Doria-portaalissa. ”Yhdeksäs taide” on 1800-luvun lapsi. Sarjakuvat oli kirjoittamisaikaansa ja -paikkaansa nähden monumentaalinen länsimaisen sarjakuvan historia, jota kirjoitustyyli ja…
Muu kirjallisuus
Hannimari Heino & Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä
23.7.2018Kaksi runoilijaa kirjoittaa toisilleen kirjeitä verkkaiseen tahtiin. Kirjassa on kaksitoista kirjettä, kirjoitettu kahden vuoden aikana. Kuulostaa viehättävältä ja rauhalliselta. Puutarhakirjeitä-kirja on kansipapereineen esineenä houkuttelevan kaunis. Kirjan tekstit on taitettu ”kirjemäisiksi” jättämällä oikea reuna tasaamatta. Puutarhat ja kasvien elämänkierto toimivat sekä muistelemisen että kirjoittamisen metaforana. Molemmat ovat kirjoittamisen ammattilaisia, Hannimari Heinolta ilmestyi juuri kolmas runokokoelma, hän…
Jukka Mikkonen: Metsäpolun filosofiaa
7.11.2017Viime kuukausina metsäkeskustelu on jälleen roihunnut kuumana, kun armaan hallituksemme biotaloussuunnitelmat näyttävät ympäristön näkökulmasta vähintäänkin epäilyttäviltä – tämä on huomattu EU-tasolla, kuten oikein onkin[1]. Isänmaallista kansanrintamaa puolustamaan kansallisomaisuuden entistä nopeampaa tuhoamista ja toteuttamaan metsätalouden pikavoittotoiveita on messuttu medioissa kuin käärmettä pyssyyn. Mutta onneksi murros näyttäisi tapahtuneen, eikä kansa enää astele puupeltojen välistä kiltisti karsinaansa viihdytettäväksi….
Liisa Enwald & Esko Karppanen: Auringon tanssi, pimeän pidot
24.9.2017Pääsiäiskertomus – tuttu tarina jokaiselle, joka tietää edes perusasiat kristinuskosta. Ja useimmat suomalaisethan tietävät, sikäli kun enemmistö meistä on lapsena istunut koulun uskontotunnilla ja teininä rippikoulussa. Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, syö viimeisen ehtoollisen opetuslasten kanssa, joutuu vangituksi oman opetuslapsensa Juudaksen kavaltamana, tuomitaan raivoavan väkijoukon tahdosta, kuolee julmasti ristille naulittuna ja nousee kolmantena päivänä kuolleista. Joku…
Juri Joensuu: Vuoden 1965 mania? Suomalaisen kirjallisuuden hullu vuosi
12.8.2017Kuohuva 1960-luku on usein jaettu kahtia: alkupuolen on katsottu korostavan esteettistä, loppupuolen poliittista taidetta. Jako on vähintäänkin karkea ja monin tavoin kyseenalainen, mutta jotain merkillistä niinä vuosina tapahtui. Ajat olivat alttiita muutoksille ja suurilla ikäluokilla purkautumatonta latinkia. Jazzin evoluutiossa 1960-luvun alku on ainutlaatuisen hieno vaihe, jossa free jazzin tapaiset ilmiöt johtivat totunnaisuuksien täydelliseen kumoamiseen. 1960-luvun…
Marika Helovuo: 100 syytä lukea. Lukukipinän sytytyskirja.
30.7.2017Kirjastonhoitaja ja kirjallisuuskouluttaja Marika Helovuon 100 syytä lukea on mainio pikkukirja vaikkapa kesälukemiseksi. Helovuo kertoo olleensa ahkera lukija jo 40 vuoden ajan. Sen verran antoisa harrastus on ollut, että nykyisenä missiona hänellä on saada kaikki lukemaan enemmän. Harrastuksen ja ammatin rajat toki hämärtyvät, kun lukee kaunokirjallisuutta työkseen. Sillä kaunokirjallisuudestahan Lukukipinän sytytyskirjassa on kyse, vaikka sitä…