Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota

Ledare

photo

Kansallisesta projektista tyhjän seinän karttamiseen

Markus Leikola, 27.2.2019

Kulttuuri ja kieli ovat kirjallisuuden äiti ja isä. Olemmeko perheen ainoa lapsi, jonka kotona kirjahyllyn paikalla on tyhjä seinä? Kirjallisuudella on Suomessa – eikä vain Suomessa – aivan erityinen asema kansallisen identiteetin rakentajana. Britit osaavat ulkoa Shakespearensa ja venäläiset rallatella pitkät pätkät Puškinia, Tšehovia, Dostojevskia ja Tolstoitaan, ei vain pänttäyksen ansiosta, vaan yhtä lailla rakkaudesta,…

Lue lisää
photo

Yksilöt yhteisöjen puristuksessa

Heta Pyrhönen, 30.12.2018

Vuoden 2018 kirjoissa kansalliset kertomukset tiivistyivät lasten kokemuksiin. Finlandia-raadin puheenjohtaja Heta Pyrhönen nostaa luku-urakkansa huiput esiin. ”Luen kohta niin kummallisen huomaamatta ja nopeasti ja miettimättä näin sen  / pitää mennäkin, Angus. Sinä olet näkevä silmä ja kuuleva korva, sinä olet oppimisen vettä keräävä kangas” (s. 50). Näin Anguksen miettii vankistuvaa lukutaitoaan pastori Burchin kommentin valossa…

Lue lisää
photo

Kirjallinen kulttuuri värähtelee äänen voimasta

Johanna Osváth, 25.11.2018

  Suomalaisen esiintyvän ja auditiivisen runouden historia on lyhyt mutta omaleimainen. Suomalaisen, modernin esittävän runouden ensimmäinen laine lipui rantaan 1960-luvulla, kun yhdysvaltalaisesta happening-kulttuurista ammentava underground-liike koetteli taiteen rajoja. 1980-luvulla auditiivista runoutta alettiin esittää ja äänittää säännöllisemmin, mutta selkeä toinen aalto muotoutui vasta vuosituhannen vaihteessa Turun runoliikkeeksi. Nyt Helsinki Poetry Connectionin toiminnan kasvun myötä vedenpinta heittelehtii…

Lue lisää
photo

Hyvin alkanutta matkaa 2020

Kaila Holma, 14.10.2018

Juuri nyt ranskalaisen kirjallisuuden yhdeltä omaleimaisimmalta tekijältä on mahdoton välttyä, myös Suomessa. Se alkoi Pohjoismaissa jo kauan sitten 1980-luvun puolella. Norjasta sana levisi muihin naapurimaihin, Suomeenkin vuonna 1991 ja 1992, kun näillä perukoilla julkaistiin teokset W eli lapsuudenmuisto ja Tiloja/Avaruuksia. Ja nyt, 36 vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen, Georges Perec (1936–82) on yksi tämän hetken kuumimpia käännöskirjallisuuden…

Lue lisää
photo

Emme kulje yksin

Ilmi Villacís, 30.8.2018

Suomalaiset ovat lukutaidon edelläkävijöitä, mutta painimme samojen ongelmien kanssa muiden länsimaiden kanssa. Emme saa kulkea laput silmillä. Sanonta kuuluu, että on mentävä kauas nähdäkseen lähelle. Osallistuessani kansainväliseen lukutaitosymposiumiin heinäkuisessa helteisessä Kölnissä heräsi ajatuksia, joita ei omassa työhuoneessa tule juuri tule pohtineeksi. Huomaan itsekin tulleeni jopa hiukan likinäköiseksi, kun keskustelen Suomessa lukemisesta ja lukutaidosta. Euroopassa keskimäärin…

Lue lisää
photo

Ruotsalaiset nerot maailmankirjallisuuden tuntureilla

Jari Olavi Hiltunen, 28.7.2018

Nobelin kirjallisuuspalkinnolla palkitaan teoksia, joissa on ”ihanteellinen tendenssi”. Miten Ruotsin Akatemian nerot ovat tulkinneet tätä maailmankirjallisuuden vuoristossa? Ruotsin Akatemia on maansa johtava kulttuuritoimija, suljettu ja veroista vapautettu yhteisö. Johtokunnassa on 18 jäsentä, jotka nauttivat laajoista etuoikeuksista, vaikka eivät saa jäsenyydestään palkkaa. Akatemian toimintaan ja kokoonpanoon on liittynyt todellisia ongelmia. Katseilta kätketystä kabinettityöskentelystä on paljastunut vuosia…

Lue lisää
photo

Kritiikki ja henkilökohtaisuuden harha

Maria Säkö, 12.7.2018

Taide ennakoi. Voisiko kritiikkikin ennakoida voimallisemmin? Kritiikki on viime aikoina ollut ensimmäisenä osoittamassa, miten henkilökohtaisina tai yksittäisinä tapauksina pidetyt asiat paljastuvat yhteiskunnallisesti merkittäviksi. Hyviä esimerkkejä tästä ovat kulttuurisen omimisen kysymykset sekä monet luokkaeroja ja intersektionaalista feminismiä käsittelevät kysymykset. Ne ovat tulleet yhteiskunnalliseen keskusteluun nimenomaan taidekritiikin kautta. Kritiikki on kautta aikojen osoittanut yhteiskunnallisen painoarvonsa näyttäessään, miten…

Lue lisää
photo

Uhkia ja mahdollisuuksia

Juha Itkonen, 24.5.2018

Olennaista on se, mihin nykymaailma ei kannusta sen paremmin lapsia kuin aikuisiakaan: keskittyminen. Nykyään kaikki taistelut ovat taisteluita puhelinta vastaan. Näin sanoi minulle parikymppinen nuori nainen, diginatiiveiksi kutsutun sukupolven täysverinen edustaja. Puhelin oli antanut hänelle paljon: ystäviä, rakkautta, ammatillista menestystä. Työssään hän käytti sosiaalista mediaa taitavasti hyödykseen. Kuitenkin hän piti itseään puhelinriippuvaisena. Hän ei tuntenut…

Lue lisää

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto