Syysmarkkinat

Martti Linnan esikoisromaanissa Syysmarkkinat markkinatalous ja kapitalismi ulottavat lonkeronsa alueelle, jonne niiden viimeiseksi toivoisi yltävän, nimittäin päiväkotiin. ”Haluamme antaa asiakkaillemme mallin oman elämänsä hallintaan. Annamme heille sellaisia avuja, joilla he menestyvät tulevaisuuden yhteiskunnassa. Toimintaamme ohjaavat arvot ovat kolme Yytä: Yrittäjyys, Yhteiskunta ja Yksilön hyvinvointi.” Näin julistaa Linnan kuvaama päiväkoti Saapasjalkakissa mahtipontisesti nettisivuillaan.

Saapasjalkakissa on yksityinen päiväkoti, jonka toimintaperiaate on kasvattaa tulevaisuuden menestyjiä. Saapasjalkakissa hankkii osan rahoituksestaan yritysten sponsoroinnilla. Tätä varten päiväkodissa järjestetään joka syksy syysmarkkinat, joilla rahoittajat voivat tutustua päiväkodin arkeen. Tulevaisuuden haaveena on uusien yksiköiden perustaminen ja lopulta pörssiin listautuminen.

Yrityspäiväkodin nimessä on intertekstuaalista symboliikkaa. Charles Perrault’n klassisessa sadussa Saapasjalkakissa köyhä myllärin poika nousee rikkaaksi ja mahtavaksi ovelan ja juonikkaan kissansa avulla. Samanlaista tulevaisuutta päiväkotilasten vanhempien mieleen maalailee päiväkodin päärahoittajan edusmies vanhempainillassa: ”Tässä teidän edessänne istuvat elämänne suurimmat investoinnit. On laskettu, että suomalaisen lapsen hinta vanhemmilleen on lähes kaksisataatuhatta euroa kappale. Te toivotte tuottoja: onnellisuutta, lämpimiä halauksia ja pusuja, menestystä elämässä.” Linnan romaanissa lapsista on tullut sijoituskohteita.

Kapitalismi jyrää pehmomiehen

Syysmarkkinoiden päähenkilö Rauno Kuukso työskentelee Saapasjalkakissassa ainoana miehenä ja sekä lasten että työtoverien lemmikkinä. Rauno on huumorintajuinen ja lupsakka ja vankkumattoman moraalinen. Juuri hänen velvollisuudentuntonsa ajaa hänet tukkanuottasille erään isän kanssa. Kovan yritysmaailman paaduttama isä päättää tuhota Raunon ja syyttää tätä lapsen pahoinpitelystä. Täysin syytön Rauno joutuu pakkolomalle, ja myöhemmin koko jupakka vuotaa lehtiinkin. Raunon elämä tuntuu olevan pirstaleina. Samoihin aikoihin Raunon oma poika Esa alkaa nähdä taloutta koskevia visioita tulevaisuudesta. Aluksi Rauno on huolissaan pojastaan, mutta vastoinkäymistensä kovettamana hän alkaa käyttää Esaa hyväkseen ja tahkoaa surutta rahaa pojan ennustusten avulla. Lopulta Rauno ajautuu hulluuden partaalle.

Linnan romaanin maailma muistuttaa omaa todellisuuttamme mutta kääntyy kuitenkin ajoittain satiiriksi. Näin käy esimerkiksi katkelmassa, joka kuvaa Saapasjalkakissan lasten viikko-ohjelmaa: ”Keskiviikko: Aamupäivällä murmeleilla on nukketeatteri Varvaran varpaiden vierailunäytös ja iltapäivällä lukuhetki. Sakari Rantala Creative Corp:ista kertoo oraville rahasta ja sen käytöstä.” Jokainen tarhaikäisiä lapsia joskus seurannut tunnistaa pastissin kohteen. Päiväkotidiskurssiin kuuluu lapsiryhmien nimeäminen herttaisilla lempinimillä ja päiväkodin pikku puuhista tiedottaminen vanhemmille. Romaanin maailmassa mukaan on vain livahtanut jotakin sinne täysin kuulumatonta: talousesitelmä viisivuotiaille.

Syysmarkkinat ei ole puhdas satiiri. Vaikka päiväkodin markkinakeskeisyyden läpitunkema arki on satiirille ominaisesti huvittava ja liioiteltu ja aamiaispöydässä talousennusteita lateleva pikkupoika herkullinen metafora nykykapitalismille, ei satiirisia teemoja viedä teoksessa loppuun asti. Satiirissa henkilöhahmot ovat usein yksiulotteisia ja edustavat kerronnassa jotakin muuta kuin vain itseään. Syysmarkkinat haluaa kuitenkin myös syväluodata Rauno Kuukson vavisuttavaa elämändraamaa.

Surullista kyllä Syysmarkkinat jää hiukan puoliväliin molemmissa pyrkimyksissään. Kirjan ansiokas satiiri ei kanna loppuun asti, ja toisaalta Raunon hahmo jää lopulta ulkokohtaiseksi. Kirjan alkupuolella Raunon mietteitä seurataan tiiviisti. Kun hänen otteensa todellisuudesta alkaa vastoinkäymisten myötä lipsua, kertoja ei enää kuvaa Raunon ajatuksia ja motiiveja, vaan ennemminkin hänen toimintaansa. Kirjan loppupuolella kauhistellaan vainoharhoissaan rypevän Raunon alennustilaa Raunon vaimon Ullan silmin. Kerronnallinen ratkaisu on ehkä perusteltu, mutta samalla sekä Rauno että Ulla jäävät hiukan vieraiksi.

Syysmarkkinat on kantaaottava teos, joten on relevanttia miettiä tarinan opetusta tai sanomaa. Omaperäisen ja rohkean romaanin sanoma latistuu kuitenkin lopulta pohtimaan hiukan kulunutta aihelmaa miehen kriisistä nyky-yhteiskunnassa. Rauno on hoiva-alalla toimiva, moraalista selkärankaa omaava mies – mies, josta naistenlehdet ovat jo vuosikymmeniä kirjoittaneet ihannoivaan sävyyn sellaisilla otsikoilla kuin ”Mieskin voi itkeä.” Idealistinen Rauno törmää kuitenkin kovaan ja armottomaan kapitalismiin ja alkaa itsekin toimia sen tavoin. Tarinan opetus siis on, että kylmä ja tunteeton markkinatalous katkaisee uuden mieheyden hennot versot armotta.